Kyseessä on Raisionlahden lähettyvillä sijainnut suuri niittyalue, josta löytyy mainintoja jo keskiaikaisista asiakirjoista. 1600- ja 1700-luvulla oli useilla kymmenillä Raision taloilla sekä myös eräillä Naantalin, Ruskon, Maarian ja Kaarinan pitäjien taloilla niittyomistuksia tällä alueella. Ennen isoajakoa niityt olivat täälläkin sarkajaossa, mikä aiheutti suurta sekavuutta. Isojako pantiin Lietsalassa ja Piuhassa toimeen 1780-luvulla. Tällöin myös alueella sijainneet metsät siirtyivät talokohtaiseen omistukseen. Kartassa A tarkoittaa Mullin, B Siirin, C Knuutin (Nuutilan) ja D Konsan talon omistamaa niitty- tai metsälohkoa.
Mäntylä 1965: 145-147.
Oja 1960 101-104.
Vihtilänpyölin »ulkoveromaa» oli erillinen maapalsta, joka vuodesta 1584 lähtien oli ihalalaisten viljelemää oltuaan sitä ennen Kuloisten kylän Kajalan talon hallussa. Mahdollisesti Vihtilänpyöli oli perua jo keskiajalla autioituneesta talosta, jonka maat olivat sittemmin joutuneet naapureiden käyttöön. Vuonna 1803 Vihtilänpyöli oli jaettu Knuutin (Nuutilan) ja Siirin talojen sekä jonkin torpan kesken. Karttaan on kuvattu palstan pellot niin sarka- kuin isossajaossakin. Peltojen itäpuolella kohosi metsäinen mäki, joka oli isossajaossa jaettu Knuutilalle ja torpalle kuuluviin lohkoihin (kartassa numero 5). Mäen takana sijaitsivat myllärintorppa ja Huhkonkosken suuri vesimylly joen toisella puolella.
Oja 1960: 98, 99.
Isojako on saatu päätökseen: peltoja ei enää ole jaettu siellä täällä sijaitseviin kapeisiin sarkoihin. Joka talolla on nyt 1-2 suurta peltolohkoa sekä muutamia pienempiä peltoja. Myös peltovainioiden länsipuolella sijaitseva metsä- ja niittyalue on nyt jaettu talojen omistamiin lohkoihin. Kartassa A tarkoittaa Mullin, B Siirin, C Knuutin (Nuutilan) ja D Konsan taloa sekä niiden metsälohkoja. Kartan oikeassa yläkulmassa näkyvät Huhkonkosken mylly (Reso Qwarn) ja Vihtilänpyölin ulkoveromaa.
Mäntylä 1965: 137-144.